Visio 2010

Kiinteistö- ja rakentamisalan toimialamurros 2025 (KIRA 2025) -hanketta edelsi Visio 2010 - Hyvän elämän puitteet -hanke.

Raportti Visio 2010 -hankkeesta:

Syksyllä 2000 käynnistyneen kiinteistö- ja rakennusalan yhteisen visiotyön keskeisenä tavoitteena on ollut tunnistaa maailmanlaajuiset muutostrendit ja arvioida, miten ne vaikuttavat kiinteistö- ja rakennusalan toimintaympäristöön ja -tapoihin. Megatrendien pohjalta on määritetty alan yhteistä kehittämistä ohjaavat visiot, jotka ilmentävät rakennus- ja kiinteistöalan yhteistä tahtotilaa. Yhteisten visioiden asettaminen on epäilemättä lähentänyt alan eri osapuolia toisiinsa.

Visiotyö on myös auttanut hahmottamaan kiinteistö- ja rakennusalan kokonaisuuden ja suuren merkityksen yhteiskuntamme kilpailukyvylle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Se tuodaan mielellään julki, mutta visiotyöllä ei kuitenkaan ole haettu yhteistä rintamaa yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Päähuomio on ollut oman toiminnan aktiivisessa ja määrätietoisessa kehittämisessä.

Visioiden toteutuminen luo yleisen tason edellytyksiä sille, että rakennus- ja kiinteistöala eivät jää syrjään megatrendeistä, vaan elävät ja muuttuvat niiden mukana. Välttämätön edellytys on, että rakennus- ja kiinteistöalaa mukauttavat megatrendeihin kaikki alan toimijat yritykset, etujärjestöt, julkinen sektori, oppi- ja tutkimuslaitokset yhdessä verkostojensa kautta.

Kiinteistö- ja rakennusala kansainvälistyy kiihtyvällä vauhdilla

Visiotyö prosesseineen on saanut kansainvälistä tunnustusta. Missään muussa maassa ei ole tehty näin tiivistä yhteistyötä yhteiskuntamme avainklusterin tulevaisuuden hahmottamiseksi. Koska maailma muuttuu nopeasti, haluttiin varmistaa, että olemme edelleen oikealla tiellä. Siksi vuoden 2005 aikana arvioitiin toimintaympäristössämme visioiden asettamisen jälkeen tapahtuneita muutoksia ja niiden aiheuttamia vaatimuksia osaamisen ja tiedonhallinnan strategiselle kehittämiselle. Tähän vision strategiapäivitykseen osallistui noin 150 alan toimijaa ja vaikuttajaa.

Strategiapäivityksen johtopäätös on selvä. Asetetut visiot ovat edelleen tavoittelemisen arvoisia eikä mitään olennaisia muutospaineita ole jäänyt huomaamatta. Monet visiotyön alussa tunnistetuista globaaleista muutostrendeistä ovat kuitenkin selvästi vahvistuneet parin viime vuoden aikana. Kansainvälistyminen on kiihtynyt ja syventynyt. Palvelunäkökulma on lyönyt läpi koko yhteiskunnassa. Energian kallistuessa ekotehokkuus on noussut yhä tärkeämmäksi vaatimukseksi säästöt ja päästöt vaikuttavat nyt samaan suuntaan. Tiedonhallinnasta on tullut yhä tärkeämpi menestystekijä digitalisoituvassa maailmassa.

Nämä vahvistuneet muutostrendit vaikuttavat monella tavalla kiinteistö- ja rakennusalan markkinoihin, toimijoihin ja tulevaisuuteen. Ehkä kaikkein merkittävin on kansainvälistymisen kova vauhti. On ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että suomalainen kiinteistö- ja rakennusala toimii kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmantaloudessa, eikä se voi vetäytyä kotimaisiin ympyröihin. Kansainvälistyminen vaikuttaa merkittävästi myös puhtaasti paikallisten toimijoiden arkeen. Menestyäkseen myös pienten ja keskisuurten yritysten on otettava osaa kansainvälisiin liiketoimintaverkostoihin.

Tässä raportissa on osoitettu useita kehittämistarpeita ja -kohteita tärkeimmillä muutosalueilla. Toimenpide-ehdotukset eivät ole syvällisen yhteisen pohdinnan tuloksia, vaan pikemminkin tärkeiksi koettuja keskustelunavauksia. Niiden toivotaan antavan ajattelemisen aiheita yritysten ja muiden yhteisöjen strategiselle suunnittelulle.

Asiakaslähtöisiin verkottuviin palveluihin panostettava

Huomio tulisi kiinnittää kolmeen erityisen tärkeänä pidettyyn kehittämiskokonaisuuteen: asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseen, alan laajana yhteistyönä kehitettyjen ympäristö- ja elinkaarimittareiden kattavaan käyttöönottoon sekä tuotemallintamisen mahdollisuuksien optimaaliseen hyödyntämiseen alan tiedonhallinnon ja -siirron tehostamiseksi. Asiakaslähtöisiä palveluprosesseja ja -ratkaisuja on kyettävä luomaan vielä jopa tiedostamattomiinkin asiakastarpeisiin. Varmimmin menestyvät ne, jotka reagoivat nopeimmin heikkoihinkin muutossignaaleihin. Asiakaslähtöisten toimintatapojen omaksumisessa on vielä paljon työsarkaa, vaikka selvää kehittymistä onkin tapahtunut.

Ympäristö- ja tiedonhallintaosaamisesta kansainvälinen kilpailuvaltti

Ympäristö- ja elinkaarimittareiden kehitystyön tulokset pitää pystyä myymään paremmin kuluttajille, kiinteistösijoittajille sekä kiinteistö- ja rakennusalan muille toimijoille. Niille on pystyttävä osoittamaan ekotehokkaan toiminnan taloudelliset hyödyt. Rakennusprosessin tiedonkulku paranee ja virheet vähenevät, kun hitaasta ja monta kertaa samoja vaiheita toistavasta perinteisestä suunnittelusta siirrytään tuotemallipohjaiseen tiedonsiirtoon.

Sen avulla voidaan myös hallita entistä paremmin kiinteistöjen koko elinkaaren aikana tarvittavat tiedot. Täyden hyödyn saaminen tuotemallintamisesta edellyttää, että kiinteistö- ja rakennusalan koko arvoketjun kaikki osapuolet tiedostavat sen edut ja osallistuvat sen kehittämiseen. Samalla kun tehostetaan ympäristöosaamisen ja tiedonhallinnan ansiokkaan kehitystyön tulosten hyödyntämistä kotimarkkinoilla, on syytä tehostaa kehitettyjen menetelmien ja toimintatapojen kansainvälistä markkinointia.

Kehittäminen kannattaa aina ja kaikille!

Visiotyössä on tultu vaiheeseen, jossa viestikapula siirtyy yhteisestä tulevaisuuden haarukoinnista entistä selvemmin alan tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Tarvitaan kehitystoimintaa, jonka tulokset saadaan viivyttelemättä alan toimijoiden käyttöön heidän jokapäiväisessä työssään. Aktiivinen ja kunnianhimoinen tutkimus- ja kehitystyö varmistaa tuotteiden ja palveluiden uudistumisen sekä takaa, että alalla on osaavaa ja asiantuntevaa henkilöstöä jatkossakin.

Alan yhteisenä kehittämishaasteena on tuottavuuden parantaminen. Tähän tähtäävä kehitystyö, johon kuuluu alan tuottavuutta luotettavasti kuvaavien mittarien aikaansaaminen, onkin käynnistynyt. Tekesillä on ollut ja on jatkossakin tärkeä rooli myös kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus- ja kehitystoiminnan taloudellisena tukijana, mutta myös henkisenä moottorina. Vuoteen 2007 kestänyt Sara-teknologiaohjelma sitoi yhteen alan laajan ja monipuolisen kokonaisuuden.

Talotekniikan CUBE-teknologiaohjelman tavoitteena on vahvistaa talotekniikan palvelukykyä asuin- ja toimitiloissa ja kiinteistöliiketoiminnassa. Serve-teknologiaohjelma tarjoaa koko kiinteistö- ja rakennusalalle hyvät puitteet asiakaslähtöisten ja verkostomaisten palvelumallien kehittämiselle. MASI-teknologiaohjelmassa kehitetään mallintamista ja simulointia. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa ehdottomassa avainasemassa ovat tietysti yritykset. Jokainen yritys on vastuussa oman toimintansa ja sen tuottavuuden kehittämisestä. Tätä vastuuta ne eivät voi siirtää kenellekään. Menestyäkseen kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa myös pienten ja keskisuurten yritysten on pakko panostaa kehitystyöhön. Sitä ei tarvitse tehdä yksin, sillä verkottuminen kannattaa tässäkin.

Varsinainen Visio 2010 -työ päättyi tähän raporttiin

Visioalueilla tapahtuvan kehityksen toteutus- ja seurantavastuu siirtyi visioryhmältä alan järjestöille ja yrityksille. Vuosittainen kiinteistö- ja rakennusfoorumi tarjoaa hyväksi koetun puitteen arvioida eri näkökulmista visioiden toteutumista ja uusia tulevaisuuden haasteita. Jatkossakin varmasti tarvitaan alan yhteistä kurkottamista ja kurkistamista ylihuomiseen siihen mitä muilla palvelualoilla ja muissa maissa tehdään ja tapahtuu.